ISTDP, intensiivinen psykodynaaminen työskentely

Psykologin tapaamisilla käytän ISTDP:n ja psykodynaamisen psykoterapian työskentelytapoja työskentelyn perusteena. Fokusoitu tapa työskennellä keskittyy saamaan aikaan syvällisempiä muutoksia. Esittelen ISTDP:tä lyhyesti alla sekä asiakkaille, että ammattilaisille. Tarkempi työtapa muokkautuu aina yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa.

ISTDP (eng. Intensive Short-Term Dynamic Psychotherapy) on terapiamuoto, joka pohjautuu psykodynaamisiin teorioihin ja kiintymyssuhdeteoriaan. Sana antaa ymmärtää että halutaan nopeuttaa työskentelyä kun se on mahdollista, mutta samalla terapia pohjautuu aina ihmissuhteeseen ja sen rakentamiseen yhteistyössä. Tavoitteena on tutkia mielen dynamiikkoja, eli puolia mielessä jotka saattavat olla toistensa kanssa ristiriidassa. Ihminen oppii kasvuhistoriansa perusteella tapoja olla yhteydessä omiin tunteisiin ja muihin ihmisiin ja nämä tavat voivat olla enemmän tai vähemmän toimivia. Kasvava ihminen sopeutuu ympäristöönsä jo varhaisesta lapsuudesta. Voimme kuitenkin huomata, kuinka kasvuhistoriassa opitut tavat olla yhteydessä tunteisiimme tai muihin ihmisiin voivat aiheuttaa ongelmia. Silloin ne voivat näkyä esimerkiksi ihmissuhdeongelmina, heikkona itsetuntona, ahdistuksena, uupumisena, masentuneisuutena tai muuna psyykkisenä (ja joskus fyysisenäkin) kipuna ja kärsimyksenä. Terapiassa keskitytään niihin alueisiin, joilla tällaisia ongelmia esiintyy tänä päivänä ja joihin asiakas toivoo apua. Terapian tavoite on luoda ymmärrystä tapoihin käsitellä tunteita ja auttaa asiakasta kohtaamaan vaikeat asiat ja tunteet.

ISTDP on Suomessa vielä uusi vaikka se on muissa pohjoismaissa on kasvattanut suosiotaan. Suomessa toimii myös Suomen Lyhytpsykoterapiayhdistys, jonka lyhytpsykoterapiamalli ottaa vaikutteita ISTDP:stä.

ISTDP-suuntauksen tehokkuudesta

Yhteenveto pohjautuu Thomas Hesslowin (2019) yhteenvetoon ISTDP:n näytöstä, ks. lähteet.

Viime vuosina psykodynaamisen psykoterapian tehokkuutta on tutkittu enenevissä määrin. Psykodynaaminen psykoterapia on todettu tehokkaaksi hoitomuodoksi tavallisimpiin psyykkisiin oireiluihin (Leichsenring ym., 2015).

Tutkimukset ovat osoittaneet, että ISTDP-terapiassa tehokasta on tunnefokuksen tuoma altistuminen tunteille, ja tunteiden läpimurroilla on yhteys hoidon vaikuttavuuteen (Johansson, Town ja Abbass, 2014; Lilliengren, Johansson, Town, Kisely, ja Abbass, 2017; Town, Lomax, Abbass ja Hardy, 2017). Lisäksi on huomattu sen olevan vaikuttavaa, että terapeutti auttaa potilasta näkemään, mitkä toimintatavat tulevat hänen elämänsä tavoitteiden, ja terapiassa tehtävän muutostyön tielle (Aafjes-van Doorn, Lilliengren, Cooper, Macdonald ja Falkenström 2017). Yksittäisellä pidemmällä koeterapialla (trial therapy, ts. 2-3h alkutapaaminen) on muutaman viikon jälkeen koeterapiakäynnistä osoitettu olevan merkittävä vaikutus masennuksen ja ahdistuksen oireisiin (Abbass, Joffres ja Ogrodniczuk, 2008; Abbass, Town, Ogrodniczuk, Joffres ja Lilliengren, 2017) .

Meta-analyysissä sateenvarjokäsitteen Experiental Dynamic Therapy -terapiat todettiin olevan tehokkaita muun muassa masennuksen ja ahdistuksen hoidossa. Meta-analyysi totesi myös EDT-hoitoijen olevan yhtä tehokkaita kuin kongnitiivinen käyttäytymisterapia (Lilliengren, Johansson, Lindqvist, Mechler ja Andersson, 2016).

ISTDP:stä on lisäksi näyttöä persoonallisuushäiriöiden, sosiaalisen ahdistuksen, paniikkihäiriöiden, masennuksen ja funktionaalisten oireiden/kipuvaivojen hoidoissa. Lisäksi pakko-oireiden hoidon tehokkuudesta on jo suuntaa antavaa näyttöä (Hesslow, 2019).

ISTDP:tä tutkitaan kliinisessä ympäristössä muun muassa tohtori Allan Abbaksen vetämässä Kandadan Halifax-kliniikassa, jossa sekä psykiatrisia, että somaattisia vaivoja on hoidettu tuloksellisesti (Johansson ym., 2014). Tämän myötä yhteiskunnan varoja on säästetty merkittävällä tavalla säästyneiden hoitokustannusten ja töihinpaluiden kautta (Abbass ja Katzman, 2013; Abbass, Kisely, Rasic, Town ja Johansson, 2015). Myös mm. Norjassa on hoidettu psykiatrisessa suljetussa osastohoidossa olleita, ns. hoitoresistenttejä potilaita hyvällä menestyksellä (Solbakken ja Abbass, 2015).

Yhteenvetona voisi todeta, että ISTDP:stä on kasvavaa näyttöä monien tavallisten psykiatristen diagnoosien hoidossa. Lisää satunnaisesti kontrolloituja tutkimuksia tarvitaan mutta tähänastiset tulokset ovat lupaavia ja riittäviä todentamaan työtavan soveltuvuus useaan eri oireeseen (Hesslow, 2019).

Lähteet:

Aafjes-van Doorn, K., Lilliengren, P., Cooper, A., Macdonald, J., & Falkenström, F. (2017). Patients’ affective processes within initial experiential dynamic therapy sessions. Psychotherapy, 54(2).

Abbass, A. A., Joffres, M. R., & Ogrodniczuk, J. S. (2008). A naturalistic study of intensive short-term dynamic psychotherapy trial therapy. Brief Treatment and Crisis Intervention, 8(2).

Abbass, A., & Katzman, J. W. (2013). The cost-effectiveness of intensive short-term dynamic psychotherapy. Psychiatric Annals, 43(11).

Abbass, A., Kisely, S., Rasic, D., Town, J. M., & Johansson, R. (2015). Long-term healthcare cost reduction with intensive short-term dynamic psychotherapy in a tertiary psychiatric service. Journal of psychiatric research, 64..

Abbass, A., Town, J., Ogrodniczuk, J., Joffres, M., & Lilliengren, P. (2017). Intensive Short-Term Dynamic Psychotherapy Trial Therapy: Effectiveness and Role of “Unlocking the Unconscious”. The Journal of nervous and mental disease, 205(6).

Hesslow, T. (2019) Evidensläget för ISTDP.
Raportti ruotsalaisen ISTDP-yhdistyksen sivuilla näytön tilasta.

Johansson, R., Town, J. M., & Abbass, A. (2014). Davanloo’s Intensive Short-Term Dynamic Psychotherapy in a tertiary psychotherapy service: overall effectiveness and association between unlocking the unconscious and outcome. PeerJ, 2.

Leichsenring, F., Luyten, P., Hilsenroth, M. J., Abbass, A., Barber, J. P., Keefe, J. R., Leweke, F., Rabung, S. & Steinert, C. (2015). Psychodynamic therapy meets evidence-based medicine: a systematic review using updated criteria. The Lancet Psychiatry, 2(7).

Lilliengren, P., Johansson, R., Lindqvist, K., Mechler, J., & Andersson, G. (2016). Efficacy of experiential dynamic therapy for psychiatric conditions: A meta-analysis of randomized controlled trials. Psychotherapy, 53(1).

Lilliengren, P., Johansson, R., Town, J. M., Kisely, S., & Abbass, A. (2017). Intensive Short-Term Dynamic Psychotherapy for generalized anxiety disorder: A pilot effectiveness and processoutcome study. Clinical psychology & psychotherapy, 24(6).

Solbakken, O. A., & Abbass, A. (2015). Intensive short-term dynamic residential treatment program for patients with treatment-resistant disorders. Journal of affective disorders, 181.

Town, J. M., Lomax, V., Abbass, A. A., & Hardy, G. (2017). The role of emotion in psychotherapeutic change for medically unexplained symptoms. Psychotherapy Research, 1-11.

Town, J. M., Salvadori, A., Falkenström, F., Bradley, S., & Hardy, G. (2017). Is affect experiencing therapeutic in major depressive disorder? Examining associations between affect experiencing and changes to the alliance and outcome in intensive short-term dynamic psychotherapy. Psychotherapy, 54(2).